Kukkamandalat – luovaa tekemistä luonnosta

Alkukesästä törmäsin sattumalta Instagramissa kuvaan, jossa kukkia, lehtiä ja yksittäisiä terälehtiä oli aseteltu symmetrisesti paperille ja niistä muodostui upea, värikäs kuvio. Kuvatekstissä oli hashtag #flowermandala. Olin nähnyt erilaisia mandaloita kyllä aikaisemminkin, mutta se taisi olla eka kerta kun näin sellaisen aidoista kukista tehtynä. Aloin tutkimaan tagia vähän tarkemmin, ja eteen tuli mitä huikeampia kukkaluomuksia. Ja heti tuli sellainen fiilis, että tuommoisen tekemistä haluan itsekin koittaa!

Kukkamandaloissa on se mahtava puoli, että niistä tulee kauniita lähes väistämättä – se kun sattuu olemaan kukkien sisäänrakennettu ominaisuus. Monessa luovassa harrastuksessa tyydyttävää lopputulosta saa harjoitella jonkin aikaa, mutta ainakin itsellä kukkamandalan kohdalla se ”this is shit, I am shit” -vaihe oli jotenkin hyvin paljon lievempi kuin yleensä. Toki kannattaa ottaa huomioon, että höyhentäkin kevyemmät pienet terälehdet eivät aina taivu omaan tahtoon, ja ensiksi kannattaakin aloittaa vaikka kokonaisilla kukilla kuin pienen pienillä yksittäisillä terälehdillä. Asetelmat kannattaa tehdä sisätiloissa tai muuten tuulensuojassa, sillä mikään ei ole ankeampaa kuin kukkiin tarraava tuulenpuuska juuri silloin, kun pieninkin lehti on löytänyt millilleen oikean paikkansa mandalasta.

Kesän mittaan on jotenkin tullut tarkasteltua ympäristöä, kasveja ja kukkia entistäkin tarkemmalla silmällä, kun samalla on miettinyt, että miltähän tuo lehden muoto tai tuo terälehti näyttäisi pöydälle aseteltuna. Tuntuu, että monet kukat olen huomannut ensimmäistä kertaa ja pistänyt paljon tarkemmin merkille, että mikä kasvi on milloinkin kukassa. Yksi hieno asia kukkamandalan tekemisessä on se, että saa ihan vapaasti käyttää mielikuvitusta, yhdistellä kukkia eri lehtien kanssa ja tavallaan näin luoda ihan uudenlaisia kasveja, mitä luonnosta ei oikeasti löydy.

Mandala on sanskriittia ja tarkoittaa ympyrää, keskusta tai yhteyttä. Ja vaikka monet mandalat onkin ympyrän muotoon tehtyjä, en itse ole ottanut sitä niin kirjaimellisesti, vaan fiiliksen mukaan tehnyt erilaisia kuvioita ja muotoja. Kukkamandalan tekeminen on osoittautunut rentouttavaksi hommaksi, jossa keskittyminen on usein niin vahvasti siinä hetkessä, että ajantaju katoaa – ehkä just siksi olen monesti päätynyt näpertelemään kukkien kanssa sunnuntaisin, eli juuri silloin kuin maanantai ja seuraava työviikko koittavat jo puskea ajatuksiin.

Pari vinkkiä, mitkä kannattaa laittaa korvan taakse kun lähtee keräämään materiaalia kukkamandalaan:

Älä nyysi kukkia naapurin pihapiiristä.

Villiyrttejä, marjoja ja sieniä saa jokamiehenoikeuksien mukaan kerätä mistä vaan paitsi aivan pihapiirien välittömästä läheisyydestä. Ota kuitenkin huomioon, että esim. jäkälää, sammalta tai varpuja ei saa metsästä kerätä ilman maanomistajan lupaa. Muutenkin poimiessa kannattaa käyttää järkeä niin, ettei kyni tiettyä aluetta paljaaksi kasveista (jotenkin mulla on tosin sellainen tunne, että kukkamandalaa tekevä tyyppi arvostaa kasveja siinä määrin, että huomautus on täysin turha. Pyydän jo valmiiksi anteeksi).

Jätä kansallispuistojen kukat rauhaan.

Laissa ei ole määritelty mitä luonnonvaraisten kukkien osia saa kerätä, joten kukkien poimiminen kuuluu käytännössä jokamiehen oikeuksiin, jos kasvi ei ole rauhoitettu. Käsittääkseni kansallispuistoissa on kuitenkin sallittua kerätä vain marjoja ja sieniä, ei muita kasvin osia. Kansallispuistoissa kannattaa siis pitää näpit kurissa, vaikka kuinka hienoja kukkia tulisi eteen.

Hyödynnä maahan pudonneet kukat ja lehdet.

Välillä omatunto on kolkutellut, kun olen poiminut täydessä kukassa olevia kasveja sitä varten, että napsin terälehdet yksitellen irti, asettelen ne pöydälle ja annan lakastua siihen. Mutta mandaloihin voi hyödyntää myös maahan pudonneita lehtiä ja kukkia. Olen itse poiminut maasta juuri pudonneita omenankukan terälehtiä sekä dyykannut materiaalia taloyhtiön puutarhajätelavalta (sieltä löytyi muun muassa vielä täysin hyvännäköisiä orvokinkukkia!). Syksyllä taas on hyvää aikaa keskittyä ruskan pudottamiin lehtiin.

Vieraslajien kohdalla ei tarvitse säästellä.

Lupiinit, kurtturuusu ja jättipalsami ovat ihan kauniita kukkia, mutta haitallisia vieraslajeja Suomessa. Niitä voi siis huoletta kerätä mandalan materiaaliksi (ainakin silloin kun kasvi on vielä kukassa eivätkä siemenet ole vielä kypsyneet). Jättiputken kukinto kannattaa kuitenkin jättää rauhaan, koska jättiputken kasvineste voi aiheuttaa palovamman kaltaisia vammoja auringonvalon kanssa.

Lupiinin lehti on muuten kaikessa pyöreässä geometrisyydessään niin huikean hieno, että siitä on tänä kesänä tullut ihan minun suosikki!

Jos homma alkoi kiinnostaa, niin suosittelen uppoutumaan Instagramiin #flowermandala-maailmaan ja sitten vaan itse kokeilemaan. Mun suosikki ”kukkatilejä” ovat esim. @annikasnaturpyssel, @tiiavilma, @blowyinthewind ja @krissmacd . Niin ihania kuvia ettei tosikaan!

Pakko vielä loppuun kertoa tämä: ihan sattumalta juuri tätä kirjoittaessa tuli opettajaystävältä viestiä ja kuvia, kuinka mun kukkamandalat oli innostanut häntäkin tekemään oppilaiden kanssa koulussa mandaloita. Vitsi miten ihana kuulla, oon niin iloinen!